Yleisiä työskentelyohjeita

Pyri valitsemaan tarkoituksenmukainen ohjelma painotyösi valmistukseen. Esimerkiksi lehtien tai monisivuisten julkaisujen valmistukseen hyviä ohjelmia ovat Indesign ja PageMaker. Vaativien esitteiden tai lehden/kirjan kansien suunnitteluun ja sivuntaittoon ovat Freehand, Illustrator ja Coreldraw hyviä työkaluja. Jos teet teknisiä dokumentteja, manuaaleja ym, työksesi suosittelemme FrameMaker –ohjelmaa, jolla esim. monikielisten dokumenttien hallinta onnistuu. Photoshop on saavuttanut kuvankäsittelyn epävirallisen standardiohjelman aseman monipuolisilla toiminnoillaan. Aina ei ole järkevää investoida ohjelmiin vaan kannattaa käyttää niitä ohjelmia, jotka ovat saatavilla ja tehdä aineistosta esim. PDF-tiedosto ennen painoon toimitusta. PDF-tiedoston tekemiseen on saatavilla myös ilmaisohjelmia.

Painotyön ulkoasun suunnittelussa on hyvä muistaa, että usein yksinkertaisuus on tyylikkyyttä. Tämä tarkoittaa, että liian monimutkaiset tai täyteen ahdetut sivut heikentävät helposti painotuotteen luettavuutta ja haluamasi viesti ei ehkä välitykään tehokkaasti lukijalle. Yksinkertaisuus on yleensä valttia myös kirjasinten valinnassa. Mieluummin liian vähän kuin liian paljon erilaisin kirjasimia samassa painotyössä. Usein riittää leipätekstikirjasin ja muutama otsikkotason kirjasinleikkaus.

Kun aloitat painotyön sivuntaiton, määritä sivukoko heti lopullisen tuotteen kokoiseksi. Esimerkiksi A4 kokoisen julkaisun teossa määritä sivukoko A4:ksi, ei esim. aukeamittain A3-vaakakokoon. Käyntikorttia suunnitellessasi määritä sivukooksi käyntikorttikoko (90x50 mm). Näin helpotat kirjapainon työtä ja säästät kustannuksissa.

Työskennellessäsi pyri pitämään julkaisun kaikki tiedostot samassa kansiossa tai saman kansion alakansioissa. Kopioi kuvatiedostot ennen painotyöhön sijoittamista samaan kansioon. Jos sinulla on monia eri versioita julkaisusta, nimeä ne siten, että viimeisin tiedosto on helposti tunnistettavissa, vaikka versionumeron perusteella. Esimerkiksi Esite versio1.ind –tiedostonimenä kertoo, mistä työversiosta on kyse. Kun työ on valmis, voi nimeksi antaa esim. Esite painoon.ind.. Kun kaikki ko. painotyöhön liittyvät tiedostot (kuvat, tekstit, taittotiedostot ym.) ovat talletettuina saman kansion alla, on aineiston siirto painoon helppoa ja turvallista. Vältytään esim. siltä, että jokin kuva jää aineistotoimituksesta pois.

Värillistä painotyötä tehdessäsi muista määrittää kuvien ja värielementtien värimalliksi CMYK-muoto. Vaihtoehtona CMYK-väreille (cyan, magenta, keltainen ja musta) on RGB-värit (red,green,blue), joita käytetään ns. additiivisessa värinmuodostuksessa eli tietokoneiden monitoreissa ja televisioissa. RGB-väreillä ei voi painaa kuvia paperille! Yksittäsiä lisävärejä käytettäessä (2-väri) käytä Pantone-värejä (PMS). Päällystetyllä paperilla PMS C(coated)-värejä ja päällystämättömällä paperilla PMS U (uncoated)-värejä.

Kun sijoitat kuvia julkaisuun, käytä ohjelman sijoita-toimintoa mieluummin kuin copy/paste-toimintoa. Sijoita julkaisuun kuvalinkki, älä koko kuvatiedostoa. Näin taittotiedoston koko ei karkaa käsistä ja työskentely tietokoneella on jouhevaa. Vaikka nykyiset tietokoneet ovat erittäin suorituskykyisiä ja muistia on käytettävissä paljon, kasvaa painotyötiedoston koko helposti niin suureksi, että nopeinkin tietokone alkaa tuntua tahmaiselta ja hitaalta. Jos käsittelet kuvia kuvankäsittelyohjelmalla vielä taittotiedostoon sijoittamisen jälkeen, muista päivittää kuvalinkki. Näin vältytään epämiellyttäviltä ongelmilta työn tulostus vaiheessa.

Muista painotyön leikkausvarat, jos käytät kuvia tai värikenttiä, jotka menevät sivureunaan asti. Painotyöt painetaan painokoneessa suurille painoarkeille, jotka sitten tarpeen mukaan taitellaan, leikataan, liimataan tai nidotaan. Lopullisen ns. puhtaaksileikkauksen ja taiton onnistumiseksi tulee sivureunaan menevät väripinnat ja kuvat venyttää 2-3 mm sivureunan yli. Tällöin painoarkkien leikkaus ja taitto onnistuvat ongelmitta ja siististi. Leikkausvarat tulee muistaa vielä erikseen mahdollisen PDF-tiedoston teon yhteydessä. Määritä tällöin sivukoko siten, että PDF-tiedostossakin ovat leikkausvarat mukana. Myös riittävät marginaalit tekstille ja kuville on hyvä pitää mielessä. Minimimarginaalina voidaan pitää noin 5 mm. Lehden tai kirjan sisämarginaalin tulee luonnollisesti olla tätä suurempi (15-20 mm).

Vältä hiuslinjojen käyttöä. Monissa ohjelmissa hiuslinja tarkoittaa yhden tulostuspisteen levyistä linjaa. Lasertulostimessa 600 dpi resoluutiolla hiuslinja on vielä hyvin näkyvissä. Painolevytulostimessa resoluutiolla 2540 dpi hiuslinjan leveys on 0,01 mm ja näkyminen painettaessa paperilla on erittäin epätodennäköistä. Määritä viivanleveydeksi kiinteä leveys; esimerkiksi 0,5 pt tai 1 pt. Emme suosittele käytettäväksi alle 0,5 pt linjoja.

Kuvat

Kuvien käsittelyssä muutamalla perussäännöllä päästään jo pitkälle. Kuvien tarkkuuden ja tiedostopakkauksen vaikutukset ovat korostuneet digikameroiden yleistymisen myötä. Digikameroita käytettäessä ei usein tulla ajatelleeksi painotekniikan vaatimuksia. Kuvia otetaan helposti suurilla pakkausasetuksilla ja pienellä resoluutiolla periaatteella, että kuvia pitää mahtua muistikortille mahdollisimman paljon. Kameran asetukset on hyvä kuitenkin käydä ajatuksella läpi ja määrittää tarkoituksen mukainen tarkkuus ja pakkaustaso kuville ajatellen omia mahdollisia käyttötarkoituksia ja painettavien kuvien kokoja.

Kuvien tarkkuussuosituksemme (resoluutio) on sävykuville 300 dpi (dots per inch, pistettä tuumalla) ja viivakuville (lineart, logot ym.) 600 dpi kuvan lopullisessa painettavassa koossa. Tällöin kuvien tarkkuus ei ole rajoituksena kuvien laadukkaalle painamiselle. Täytyy muistaa, että kuvatarkkuuden keinotekoinen suurentaminen kuvankäsittelyohjelmassa ei paranna kuvan laatua, ainoastaan suurentaa tiedoston kokoa. Kuvan tarkkuus määräytyy kuvaskannauksen tai digikuvauksen yhteydessä, jolloin resoluutio määritellään skanneriohjelman tai digikameran asetuksilla.

Värikuvissa muista määrittää kuvat CMYK-värimuotoon, jolloin vältytään yllätyksiltä painossa. RGB-kuvissa väriavaruus on hiukan CMYK-värejä suurempi, jolloin kuvat voivat näyttää tietokoneen näytöllä hiukan kirkkaammilta ja värikkäämmiltä kuin mihin painotekniikka todellisuudessa antaa mahdollisuudet. Kuvien tarkastelu kalibroimattomalla tietokoneen monitorilla ei muutenkaan ole ongelmatonta. Jokainen monitori toistaa värit omalla tavallaan, jolloin paperille painettu kuva voi olla väreiltään erilainen kuin mitä tekijä halusi. Kuvankäsittelyohjelmassa suositeltava CMYK-profiili on Euroscale Coated.

Onkin tärkeää, että painotyön tuotantoon jätetään riittävästi aikaa, että ehditään tehdä normaali värivedostarkistus. Painomme tuotannossa jokaisesta värillisestä työstä tulostetaan paperinen värivedos, joka on hyvin lähellä lopullista painettua värimaailmaa. Asiakkaalla on vielä värivedoksen tarkistusvaiheessa mahdollisuus vaikuttaa kuvien ja värielementtien sävyihin. Kannattaa muistaa, että PDF-vedos työstä ei toimi värivedoksena, vaan ainoastaan asetteluvedoksena, josta voi tarkistaa tekstit, kuvien ja elementtien sijoittelut jne..

Harmaasävykuvissa tietokoneen monitoreilla on taipumus näyttää kuvat hiukan vaaleampina kuin mitä kuvat lopulta toistuvat paperilla. Tähän on syynä mm. painotekninen pisteenkasvu, jossa kuvien rasteripisteet pyrkivät kasvamaan ja näin tummentamaan kuvia ja värejä yleensäkin. Osa pisteenkasvusta johtuu on mekaanisesta painovärin leviämisestä, osa valon kulkeutumisesta paperin ja painovärin sisällä. Ilmiöstä johtuen suosittelemme, että harmaasävykuvat säädetään näyttämään monitorilla hiukan vaaleammilta kuin toivottu lopputulos.

Kuvien sävysäädöissä tärkeää on kuvien vaaleiden ja tummien sävyjen säätö. Vaalein sävy kuvassa ei saisi olla 0% eikä tummin sävy 100%. Suosittelemme, että kuvien vaalein sävy säädetään 3-4%:iin ja tumminsävy 95-96%:iin. Tällöin kuvien sävyt eivät ole "tukossa" eivätkä "palaneet puhki". Sävysäädöt on helppo tehdä kuvankäsittelyohjelmassa sävyntoistokäyrien (curve) avulla.

Suositeltavat kuvatallennusmuodot ovat Tiff ja Eps. Jpeg-tiedostomuotoa tulisi välttää, vaikka pienempi tiedostokoko siihen houkuttelisikin. Jpeg-tiedostomuodon pakkauksessa kuvan laatu heikkenee aina. Erityisen varovainen tulee olla digikuvien tai muuten jo valmiiksi jpeg-muodossa olevien kuvien kanssa. Jos pakattu kuva pakataan edelleen, kuvalaatu voi heiketä radikaalisti ja pilata koko kuvan.

Fontit eli kirjasimet

Muista varmistaa painostamme, että käytössämme on julkaisussasi käytetyt fontit. Näin vältymme ongelmilta painolevy- ja vedostulostuksessa.

ISBN-numero kirjaan

Kirjamuotoisissa tuotteissa tulee olla painettuna kirjan ISBN-tunnus eli kansainvälinen standarditunnus. ISBN-tunnuksen voi tilata soittamalla Kansalliskirjaston Suomen ISBN-keskukseen puh. 09-191 44327. ISBN-tunnus on ilmainen.

Yleensä ISBN-tunnus sijoitetaan kirjan nimiösivua seuraavalle sivulle, johon painetaan kirjan ns. mediatiedot. Mediatietoja ovat: ISBN-tunnus, kustantaja, painopaikka ja painovuosi sekä haluttaessa esimerkiksi kirjan ulkoasun taittaja/suunnittelija.

Haluttaessa kirjan ISBN-tunnuksesta voidaan johtaa kirjalle EAN-viivakoodi, jota voidaan käyttää esimerkiksi kirjakauppojen kassajärjestelmissä yms.. EAN-koodi muodostuu 13 merkistä, joista kolme ensimmäistä ovat 978, seuraavat 9 merkkiä ISBN-tunnus sekä viimeisenä merkkinä EAN-laskukaavan tarkistusmerkki. EAN-koodi voidaan muodostaa ISBN-tunnuksen pohjalta painossamme.